Soome-eesti suursõnaraamat

ajatella 67*C
1 mõtelda, mõelda {jotakin midagi, millelegi} ; (olettaa) arvata, oletada; (miettiä) mõtiskleda, juurelda; (harkita) järele mõtelda (kaaluda), kaalutleda
◊ ajatella loogisesti loogiliselt mõtelda; lupasin ajatella asiaa lubasin [seda] asja kaaluda; olen ajatellut sinua olen sinu peale mõtelnud; ajatella jotakuta pahalla kellestki pahasti mõtelda; en tullut sitä ajatelleeksi ma ei tulnud selle peale, see ei tulnud mulle mõttesse[gi]; ajattele tarkkaan, ennen kuin vastaat! mõtle [põhjalikult] järele, enne kui vastad!; hän ei ajattele nenäänsä pitemmälle ta ei näe oma ninaotsast kaugemale; kaikin ajateltavissa olevin keinoin kõigi mõeldavate vahenditega; sitä ajattelinkin! seda ma arvasingi!; nyt saitkin vähän ajateltavaa! nüüd said midagi, mille üle järele mõelda!; tapaus antoi meille ajattelemisen aihetta juhtum andis meile põhjust järelemõtlemiseks; minulla on tärkeämpääkin ajattelemista mul on tähtsamatki, millele mõelda; ajatella ääneen valjusti mõtelda
2 (asennoitua, suhtautua) arvata, mõtelda; (olla jotakin mieltä) arvamusel olla
◊ samoin ajatteleva samal kombel (samuti) mõtlev; toisin ajatteleva teisiti mõtlev; porvarillisesti ajattteleva äänestäjä kodanliku mõtteviisiga hääletaja; mitä ajatelet asiasta? mida sa sellest [asjast] arvad?; ajattelin, että olisi parasta luopua hankkeesta mõtlesin (arvasin), et kõige parem (targem) oleks kavatsusest loobuda; ajatellaanpa, että — kui mõtelda (mõtleme), et —; paras ajateltavissa oleva parim mõeldav (kujutletav); pahinta, mitä ajatella saattaa kõige halvem, mida mõelda võib
3 (kiinnittää huomiota johonkin, pitää mielessä, pitää silmällä) silmas pidada; {millelegi} mõtelda ajatella omaa etuaan oma huve silmas pidada; toimia seurauksia ajattelematta tagajärgedele mõtlemata tegutseda; paras vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen parim võimalus (alternatiiv) tulevikku silmas pidades
4 (suunnitella, aikoa) kavatseda, mõtelda
◊ hän ajatteli jäädä eläkkeelle ta mõtles pensionile jääda; tehtaan paikaksi on ajateltu Torniota tehase asukohaks on mõeldud Tornio
5 (huudahduksissa) ajatella, että hän on jo aikuinen! mõelda vaid, et ta on juba täisealine!; ajatteles, mitä noilla rahoilla olisi saatu! mõtle nüüd, mida selle raha eest oleks [juba] saanud!

ehättää 53*C kiirustada, järele jõuda; (tulla ajoissa) jõuda; (kiiruhtaa, rientää) rutata
◊ ehättää ajoissa apuun jõuda õigel ajal appi; palokunta ehätti paikalle tuletõrje kiirustas kohale; hän ehätti vastaamaan ennen kuin kysyttiinkään ta ruttas vastama, enne kui küsitigi

ennen
1 (adv. entisaikaan) enne ‹—›, enne[·muiste]; (aikaisemmin) varem ‹—›
◊ toisin oli ennen varem (enne) oli teistmoodi; ennen, isän eläessä varem, kui isa oli elus; ennen aikaan (muinoin) endisel ajal, muiste; ennen maailmassa ennevanasti; kolme[a] tuntia ennen kolm tundi varem; ei ennen eikä jälkeen ei enne ega pärast; ei koskaan ennen mitte kunagi varem; ennen mainittu varem mainitud; ei ennen kuin kesällä mitte enne kui suvel, mitte enne suve ks. myös ennemmin 2, ennen kuin
2 (postp., prep.) enne ‹—›; (etusijalla) ees·kätt, peamiselt
◊ vähän ennen [kello] kuutta natuke enne kuut; ennen Kristusta (Kristuksen syntymää) enne Kristuse sündi, enne meie ajaarvamist; (lyh.) eKr, e.m.a; ennen aikaansa (aikojaan) enneaegu, enneaegselt; ennen pitkää varsti, pea; ennen kaikkea (muuta) ennekõike, kõigepealt, eeskätt

ennen kuin enne kui
◊ älä nuolaise ennen kuin tipahtaa! ära hõiska enne õhtut!

jäähtyä 52*F jahtuda, jaheneda
◊ puuron täytyy hieman jäähtyä puder peab natuke jahtuma; syökää nyt, ennen kuin ruoka jäähtyy sööge nüüd, enne kui toit ära jahtub; ilma jäähtyi õhk muutus jahedamaks
◊  (kuv.) jäähtyneet tunteet jahtunud (jahenenud) tunded

keskempänä
◊ hän asuu keskempänä kaupunkia kuin ennen ta elab kesklinnale lähemal kui enne

kestää 53
1 vastu pidada, [välja] kannatada, [ära] kanda
◊ jää kestää jo jää kannab juba; silta ei kestänyt autoa sild ei kandnud autot; ote kestää haare peab vastu; hänen jalkansa kestää jo kävellä tema jalg laseb juba kõndida
2 (sietää) taluda, välja kannatada
◊ kestää iskuja lööke taluda; kestää tuskia valu kannatada; hermot eivät kestäneet närvid ei pidanud vastu; oras kestää huonosti pakkasta oras talub pakast halvasti; kestää jonkun katse kellegi pilku välja kannatada; kärsimykset kestettyään pärast kannatuste talumist (väljakannatamist); köyhän on kestettävä vaene peab välja kannatama; koeta kestää! katsu vastu pidada!, püüa ära kannatada!; en kestä tuota miestä! ma ei kannata (ei talu) seda meest!; en kestä kuullakaan hänestä ma ei kannata temast mitte kuuldagi; hän ei kestä pienintäkään arvostelua ta ei kannata kõige vähematki arvustamist; tutkimus ei kestä lähempää tarkastelua uurimus ei kannata täpsemat vaatlust välja; veistos kestää hyvin vertailun taiteilijan aikaisempiin töihin skulptuur kannatab hästi välja võrdluse kunstniku varasemate töödega
3 (saada osakseen) kannatada, läbi elada
◊ hän on saanut kestää paljon ta on pidanud palju kannatama, tal on tulnud palju kannatada
4 (vastauksena kiitokseen) ei kestä [kiittää]! ei ole tänu väärt
5 (viedä aikaa) kesta, väldata
◊ sotaa kesti kolme vuotta sõda kestis kolm aastat; työpäivä kestää kello 16:een tööpäev kestab kella 16-ni; ei se kauan kestä ega see kaua ei kesta; aina vain tätä sadetta kestää! vihma muudkui aga sajab ja sajab!; kestää vuoden, ennen kuin — kulub (läheb) aasta, enne kui —; ohjelman kestäessä eeskava ajal

kova 10
1 kõva; (kiinteä) tahke
◊ kovaa leipää tahke (kõva) leib; kova harja kõva hari; kuivua kovaksi kõvaks kuivada; kova kuin kivi kõva kui (nagu) kivi; kärsiä kovasta vatsasta kõhukinnisuse all kannatada; kovaksi keitetty muna kõvaks keedetud muna
◊  kova pähkinä jollekulle kõva pähkel kellelegi; hänellä on kova pää tal on kõva pea; seurata jotakin silmä kovana midagi pingsalt (silm punnis) jälgida
◊  (erik.) hänellä oli kovat kaulassa tal oli kõva krae kaelas ja lips ees
◊  (ark.) ampua kovilla lahingumoonaga tulistada; (kuv.) raskekahureid käiku lasta
2 (kuv.) vali, range, karm ‹karmi›; (tunteeton) tundetu; (sydämetön) südametu; (säälimätön) kalk
◊ pelata kovaa peliä karmi mängu mängida; kovan linjan politiikka karmi (range) joone poliitika; tuo oli kovaa puhetta see oli karm jutt; panna kova kovaa vastaan sõrgu vastu ajada; olla kovana kange (järeleandmatu) olla, mitte sammugi taganeda; kova tuomio karm kohtuotsus; kovat ehdot rasked tingimused; kovia otteita karmid meetmed
3 (vaikea) raske; (rasittava) väsitav; (ankara) karm ‹karmi›, kuri; (katkera) kibe
◊ kovat ajat rasked ajad; kova talvi karm talv; kova kohtalo kuri (raske) saatus; kova työ raske töö; on kovaa joutua työttömäksi töötuks jäämine on raske; se on kova paikka vasta-alkajalle see on algajale raske asi; tässä on kovat paikat ennen kuin voitto on meidän sellega on palju vaeva, enne kui võit on meie
◊  (substantiivisesti) hän on monta kovaa kokenut ta on mitmeid raskusi üle elanud; joutua koville raskustesse (plindrisse) sattuda; olla kovilla raskustes (plindris) olla
4 (vaikutukseltaan voimakas) tugev, kõva, vägev; (äänestä myös) vali
◊ kova isku kõva löök; kova jännitys suur pinge, kõva närveerimine; kova huuto kõva kisa; kova liikenne intensiivne liiklus; kova pakkanen käre pakane; kova sade kõva (tugev) vihm; kova aallokko tugev lainetus; aallokko käy kovana laine peksab ägedalt; kova myrsky kõva (tugev) torm; myrsky riehui kovimmillaan torm möllas ägedalt; kovan tuulen varoitus tormihoiatus; kova kipu tugev valu; kova kuume suur palavik; kova nälkä suur (kõva) nälg; minulla on kova nälkä mul on kõht kole (kohutavalt, kangesti) tühi, mul on hirmus nälg; kova jano kange janu; kova halu hirmus tahtmine; kova hätä kibe häda; kovat huumeet kangetoimelised narkootikumid; kova teknologia loodus- ja keskkonnavaenulik tehnoloogia; kovat arvot materiaalsele heaolule orienteeritud väärtused
5 (suuri, runsas) suur
◊ kovat suunnitelmat vägevad plaanid; kova kysyntä suur nõudlus; kova hinta kõrge hind; kova tarjous suur pakkumine
6 (innokas) kõva, äge ks. myös kiihkeä
◊ hän on kova kerskailemaan ta on kange (suur) kiidukukk; hän on kova kiroilemaan ta on äge vanduja; hän on kova valehtelemaan ta on suur valevorst; hän on kova ryyppymies ta on kõva kärakavend (kärakapanija); hän on kova tupakkamies ta on kange suitsumees; hella on kova savuttamaan pliit ajab hirmsasti suitsu sisse
7 tugev, hea, tubli
◊ kova työmies kõva töömees
8 (tasoltaan hyvä) hea; (ark.) kõva
◊ olla kovassa kunnossa heas vormis olla; kova nimi kõva nimi
9 (rahasta, valuutasta)
◊ kova valuutta kindel (konverteeritav) valuuta (ark.) kõva valuuta
◊  (Suom.) kovan rahan asunto korter, mille üürimist v ostmist ei ole doteerinud riik ega kohalik omavalitsus
10 (valosta) ere, terav
11 (vedestä) kare, kõva
12
◊ kova p kõva (tugev) p

leipä·varras 41*K varras lae all rõngasleibade kuivatamiseks ja säilitamiseks
◊  (kuv.) leipävarras on korkeammalla kuin ennen toimetulek on keerulisem kui varasemal ajal

leivätön 34*C leivata
◊ leivätön ruokavalio leivata dieet
◊  (sananp.) ennen mies leivätön kuin neuvoton mees olgu parem vaene kui rumal
◊  (kuv.) joutua leivättömän pöydän ääreen kohtulaua ette sattuda

mutka 10
1 käänak, kurv, pööre ‹pöörde›; käänd; keerd; kaar ‹kaare›; kõverik; look; looge; (esim. putkessa, käytävässä) käänak, käänd, nurk, sopp ‹sopi›; (kaartuma, kaarros) kõverus; käänd, käänak; looge; (käännös) pööre ‹pöörde›, käänak, kurv; (taive) käänd, käänak; pööre ‹pöörde›, pöörak; (vars. tekn.) käänik, põlvis; (kiertotie) kõrval·tee ‹teid›, ring
◊ tien mutka teekäänak, teekurv; joen mutka jõekäänd, jõekäänak; käytävässä on jyrkkä mutka koridoris on järsk käänak; puro tekee suuren mutkan oja teeb suure kaare (käänu); auto heittelehti ja teki mutkia auto vibas (lengerdas) ja libises külgsuunas; letku on mutkalla voolik on keerdu läinud; taivuttaa mutkalle kõveraks painutada, kõverdada; (tekn.) kõverdada, painutada
◊  (erik.) kulkea mutkan kautta ringiga minna, haaki sisse teha; matkaan tulee huomattava mutka tuleb suure ringiga minna, tuleb pikk ring teha
◊  (kuv.) kuulin sen mutkan kautta kuulsin sellest kolmandate (kõrvaliste) isikute kaudu; kuulsin sellest ümber nurga
2 (kuv.)
2a (vaikeus, hankaluus) raskus, komplikatsioon, keerukus; (pulma) probleem, sekeldus, tüli, tülin, eba·meeldivus, eba·õnnestumine; (vastus) [ootamatu] takistus
◊ vielä on monta mutkaa matkassa, ennen kuin työ valmistuu tuleb veel palju raskusi ületada (palju vaeva näha), enne kui töö valmis saab; tuli mutkia matkaan tööd (probleeme) tuli juurde; asjad on sassi läinud; küsimus on keerulisemaks muutunud (komplitseerunud); sopimus oli monen mutkan takana lepingu sõlmimiseks tuli palju pingutada
2b (sanonnoissa) muitta mutkitta lihtsalt, ilma pikemata, ilma pikema jututa, otsekohe, otseteed, pikema kaalumiseta, kõhklematult, ilma keerutamata; hän pääsi muitta mutkitta johtajan puheille ta pääses otsekohe (otseteed) direktori jutule; hän kävi muitta mutkitta asiaan ta asus ilma keerutamata asja juurde

nuolaista 66 limpsata, nilpsata, nilbata
◊ nuolaista huuliaan huuli limpsata; koira nuolaisi isäntänsä kättä koer limpsas oma peremehe kätt
◊  (sananl.) älä nuolaise ennen kuin tipahtaa ära hõiska enne õhtut; ära müü enne karu nahka, kui karu käes on

rauha 9
1 (sodan vastakohtana) rahu
◊ maassa vallitsi rauha maal valitses rahu; rauhan aikana rahuajal; rikkoa rauha rahu rikkuda; turvata rauha rahu kindlustada; hieroa rauhaa rahu sobitada, rahuläbirääkimisi pidada; rakentaa rauhaa rahu jalule seada; neuvotella rauhasta rahuläbirääkimisi pidada; solmia rauha rahu sõlmida; taipua rauhaan rahutingimustega nõustuda; Tarton rauha Tartu rahu
2 (sovinnon tila) rahu; (sopu) üks·meel
◊ rauhan mies rahuarmastav mees; elää sovussa ja rauhassa naapureiden kanssa naabritega üksmeeles ja rahus elada; rauhaa rakastava rahuarmastav; rakentaa rauhaa üksmeelt sobitada
3 (häiriintymätön tila) rahu; vaikus; (idylli) idüll
◊ maaseudun rauha maakoha rahu; luonnossa vallitsi syvä rauha looduses valitses sügav rahu; häiritä jonkun rauhaa kellegi rahu häirida (segada, rikkuda); jättää joku rauhaan kedagi rahule jätta; antaa jollekulle rauha kedagi rahule jätta; emme saaneet hyttysiltä hetkeäkään rauhaa sääsed ei andnud meile hetkekski rahu (asu), sääsed ei jätnud meid hetkekski rahule; anna minun olla rauhassa! jäta mind rahule!; keskittyä rauhassa johonkin millelegi rahus keskenduda; istua kaikessa rauhassa rahulikult istuda; haava sai rauhassa parantua haav võis rahus paraneda; ajatus ei antanut hänelle hetkenkään rauhaa mõte ei andnud talle hetkekski rahu (asu); en saa rauhaa, ennen kuin — ma ei saa enne rahu, kui —
◊  (heng.) toivottaa jollekulle Jumalan rauhaa kellelegi Jumala rahu soovida; (Raam.) armo teille ja rauha Jumalalta armu teile ja rahu Jumalalt
◊  (kuolemanjälkeisestä tilasta) vainaja on päässyt [ikuiseen] rauhaan kadunuke on läinud puhkama igavesse (Issanda) rahusse

taemmaksi taha·poole; kaugemale, taamale, eemale; (ajasta) kaugemale tagasi
◊ siirtyä taemmaksi tahapoole minna; asettua jonossa taemmaksi järjekorras tahapoole (kaugemale) asetuda, järjekorda tagapool (kaugemal) sisse võtta; esihistoriallinen kausi ajoitetaan nykyään taemmaksi kuin ennen esiajalooline aeg dateeritakse tänapäeval varasemaks kui enne, esiajalooline aeg viiakse tänapäeval ajas kaugemale tagasi kui enne

tapella 67*B
1 kakelda {jostakin millegi pärast} ; kiselda {jostakin millegi pärast} ; kähmelda {jostakin millegi pärast} ; tapelda {jostakin millegi pärast}
◊ ruveta tappelemaan kaklema hakata; tapella nyrkein rusikavõitlust pidada; tapella puukot aseina pussidega kakelda, kakluses pusse kasutada; tapella yksinään kolmea vastaan üksi kolme vastu kakelda (tapelda, võidelda); tapella vastaan vastu panna (kähmelda)
2 (ark.)
2a (taistella) võidelda {jostakin millegi eest}
◊ hän tappeli kolmessa sodassa ta võitles kolmes sõjas
2b (riidellä) riielda {jostakin millegi üle, millegi pärast} ; tülitseda {jostakin millegi üle, millegi pärast} ; tapelda {jostakin millegi üle, millegi pärast}
◊ lapset tappelevat aina tiskivuoroista lapsed tülitsevad alati nõudepesukorra pärast; tapella rahavaikeuksien kanssa rahapuudusega võidelda, rahapuuduse käes rabelda; hän sai tapella kauan, ennen kuin hänen ehdotuksensa hyväksyttiin tal tuli kaua võidelda, kuni ta ettepanek vastu võeti

tipahtaa 53*F [maha] kukkuda; [välja] langeda; (tippua) tilkuda; (mätkähtää) potsata, potsatada
◊ nenänpäästä tipahti hikipisara ninaotsast kukkus (langes) higipiisk; lasi tipahti kädestä klaas kukkus käest maha; mistä sinä siihen tipahdit? kust sina siia potsatasid?; hän tipahti kärkijoukon vauhdista ta langes juhtgrupist välja, ta ei suutnud juhtgrupi tempos püsida; joukkue tipahti mestaruussarjasta võistkond langes meistrisarjast välja; hänen nimensä on tipahtanut luettelosta ta nimi on loetelust välja langenud (välja jäänud)
◊  (sananl.) älä nuolaise ennen kuin tipahtaa ära jaga karu nahka, enne kui karu lastud; ära hõiska enne õhtut, ära enneaegu rõõmusta ks. myös pudota

toinen 38
1 (lukus.) teine
◊ kesäkuun toinen päivä teine juuni, teine juunikuu päev; toinen joulupäivä teine jõulupüha, jõulu teine püha; toinen pääsiäispäivä teine ülestõusmispüha (lihavõttepüha), lihavõtte teine püha; toinen helluntaipäivä nelipühade teine püha, teine suvistepüha; toinen kerros teine korrus; toinen maailmansota Teine maailmasõda; hänen toinen vaimonsa tema teine naine; toinen perämies teine tüürimees; hän on kuvassa toinen vasemmalta ta on pildil teine vasakult (vasakult teine); hän on toisen polven helsinkiläinen ta on teise põlve helsingilane; mennä toisiin naimisiin teist korda abielluda; näin elokuvan toisen kerran (toista kertaa) nägin filmi teist korda; toiseksi haluaisin mainita — teiseks tahaksin mainida —
◊  (usk.) Kristuksen toinen tuleminen Kristuse teine tulemine, Kristuse taastulemine (jälletulemine)
◊  (arvo- tms. järjestyksestä) hän tuli toiseksi ta tuli (jäi) teiseks; hän tuli maaliin toisena ta tuli finišisse teisena; hän on pääjohtajan jälkeen toinen mies yhtiössä ta on peadirektori järel teine mees firmas; matkustaa toisessa luokassa teises klassis reisida; toisen luokan lippu teise klassi pilet; toisen luokan kyky kehvavõitu (tagasihoidlikud) võimed; teise sordi talent; tuntea itsensä toisen luokan kansalaiseksi end teise sordi kodanikuna tunda; toisen käden tieto kaudne teade
◊  (joka toinen) joka toinen iga teine, iga järgmine, üle ühe; joka toinen päivä iga teine päev, üle päeva, ülepäeviti; tuntuu, että joka toisella on sama ongelma tundub, et igal teisel on sama probleem
◊  (lääk.) toisen asteen palovamma teise astme põletushaav
◊  (mus.) toinen tenori teine tenor; toinen basso teine bass
2a ([yksi] lisää) teine; üks veel, veel üks
◊ ota vielä toinen! võta teine (üks) veel!; otatko toisen kupillisen kahvia? kas soovid veel tassi kohvi?; odotimme vielä toisen tunnin ootasime veel tunni; hän sai jo toisen muistutuksen ta sai juba teise märkuse; älä tee tätä toista kertaa! ära seda enam tee!, ära seda teist korda tee!; toista kertaa en käske! teist korda ma ei ütle (ei käsi)!; hän joutui tekemään kaiken toiseen kertaan tal tuli kõik teist korda teha, tal tuli kõik uuesti teha; tarjoan lisää toiset sata markkaa pakun veel sada marka, pakun sada marka juurde; työ vie vielä toiset kaksi viikkoa töö võtab veel kaks nädalat [aega]
◊  (vars. ark.) verkossa oli kymmenkunta ahventa ja toinen mokoma särkiä võrgus oli kümmekond ahvenat ja teist niipalju särgi
2b (enemmän kuin yksi mutta vähemmän kuin kaksi)
◊ toista metriä pitkä üle meetri pikk; toista kiloa painava hauki üle kilo kaaluv haug; työ kesti toista viikkoa töö kestis üle (rohkem kui) nädala; kuolonuhrien määrä nousi toiselle sadalle surmasaanute arv ulatus üle saja; toisella vuodella oleva lapsi üle aasta laps
2c (ilmaisemassa, että jokin on rinnastettavissa johonkin)
◊ hän oli minulle kuin toinen äiti ta oli mulle nagu teine ema; hän uskoi olevansa toinen Napoleon ta uskus end olevat teine Napoleon; toinen minä ks. minä 3 c; niin hyvää esimiestä ei hevin löydy toista teist nii head ülemust naljalt ei leia; oli niin komea talo, ettei toista koko kylässä oli nii uhke maja, et külas teist niisugust ei olnud
◊  (sananl.) tottumus on toinen luonto harjumus on teine loomus
◊  (ark. osoittamassa harmia tms.) ja Pekka sitten, toinen hyvä ja siis Pekka, teine samasugune (sama hea); ja siis Pekka, ka paras paar; no, siinä meillä on toinen tohelo! noh, siin on meil teine uimane (kobakäpp)
3 (indef.pron.) teine; üks
3a (ensimmäinen t. ainoa mainittu)
◊ toinen teistä teine (üks) teist kahest; molemmat kutsuttiin, mutta vain toinen tuli mõlemad kutsuti, aga vaid teine (üks) tuli; otan toiset saappaat võtan teised saapad; hän näkee vain toisella silmällään ta näeb ainult teise (ühe) silmaga; antaa puheen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos lasta jutt ühest kõrvast sisse, teisest välja; mennä äärimmäisyydestä toiseen ühest äärmusest teise minna; kadun toisella puolella tänava teisel poolel, teisel pool tänavat; heittelehtiä puolelta toiselle ühelt küljelt teisele viskuda; en sano mitään puoleen enkä toiseen ma ei ütle ühte ega teist, ma ei ütle midagi poolt ega vastu; on esiintynyt tyytymättömyyttä puolin ja toisin on esinenud rahulolematust mõlemalt poolt, on esinenud rahulolematust ühelt ja teiselt poolt
◊  (Suom.) toinen kotimainen kieli teine kodumaine keel
◊  (sananl.) ei niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli kus suitsu, seal tuld
◊  (vastakkainasettelussa) toinen — toinen üks — teine, üks ja teine; toiset — toiset ühed — teised, ühed ja teised; toinen lähti, toinen jäi üks läks, teine jäi; toiset menivät elokuviin, toiset kotiin ühed (mõned) läksid kinno, teised koju; toinen tyttö jäi tänne mutta toinen on lähtenyt kotiin üks tüdruk jäi siia, aga teine on koju läinud; veljeksistä toinen on naimisissa, toinen eronnut vendadest on üks abielus, teine lahutatud; toiset sanovat niin ja toiset näin ühed ütlevad nii, teised naa
◊  (erik. vastakkainen, kauempana oleva tms.) halu miellyttää toista sukupuolta tahtmine meeldida vastassugupoolele; kävelin kadun toiselle puolelle läksin teisele poole tänavat, läksin üle tänava; järven toisella puolella näkyi kirkko teisel pool järve paistis kirik, järve teisel kaldal paistis kirik; hän lähti toiselle puolen maapalloa ta läks teisele poole maakera, ta läks maakera teisele küljele; mitalin toinen puoli medali teine pool
◊  (leik. viittaamassa johonkin, jota ei haluta mainita) siellä puhuttiin yhtä ja toista ja varsinkin sitä toista seal räägiti ühest ja teisest, eriti aga sellest teisest
3b (epämääräisestä lukumäärästä)
◊ toisin paikoin paiguti, kohati; yksi ja toinen on kysellyt tätä üks ja teine on seda küsinud, mitmed on seda küsinud; sillä rahalla jo ostaakin yhtä ja toista selle rahaga saab juba ühte ja teist osta; olen kuullut hänestä yhtä ja toista olen tema kohta ühte ja teist kuulnud; kukaan heistä ei ole täysin syytön, ei yksi enempää kuin toinenkaan keegi neist ei ole täiesti süütu, ei üks rohkem kui teine; yksi sanoi sitä, toinen tätä üks ütles seda, teine teist; mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle mis ühele hea, see teisele paha; mis ühele kõlbab, ei kõlba teisele; joku valittaa rahapulaa, toinen ajanpuutetta mõni kurdab rahahäda, teine ajapuudust; mõni kurdab rahapuuduse üle, teine ajapuuduse üle; puhua yhtä ja ajatella toista rääkida üht, mõtelda teist; kõnelda üht, mõelda teist; tie kiemurtelee rinnettä ylös, toista alas tee lookleb küngastest üles ja alla; syystä tai toisesta ühel või teisel põhjusel; asia täytyy hoitaa tavalla tai toisella asi tuleb nii või teisiti (ühel või teisel viisil) joonde ajada; erotin puheesta vain sanan sieltä, toisen täältä eristasin jutust ainult ühe sõna siit, teise sealt
3c (toistumisesta)
◊ toinen toisensa jälkeen teineteise järel, üksteise järel; kerta toisensa jälkeen iga kord, igal korral; hän muutti alituiseen paikasta toiseen ta kolis kogu aeg ühest kohast teise; olen odottanut kirjettäsi viikosta toiseen olen oodanud su kirja nädalate viisi; hän eli vain päivästä toiseen ta elas lihtsalt päevast päeva, ta elas vaid ühe päeva kaupa
3d (lukuisuutta ilmaisemassa)
◊ olen yrittänyt kerran jos toisenkin olen üks ja teine kord proovinud, olen mitu korda proovinud; siihen hankkeeseen on uponnut miljoona jos toinenkin sellesse projekti on kulunud miljon miljoni järel, sellesse projekti on läinud mitu miljonit; siinä saa ottaa toisenkin askeleen ennen kuin siellä asti on annab minna, enne kui sinna saab; sinna on tükk teed minna; harkitse toisenkin kerran, ennen kuin teet mitään päätöstä! mõtle mitu korda, enne kui otsuse teed!
3e (jostakusta muusta ihmisestä)
◊ himoita toisen omaa teise (võõra) oma himutseda; ei pidä sekaantua toisten asioihin teiste asjadesse ei maksa vahele segada; hänellä on toinen nainen tal on teine naine; olla toisen palveluksessa teise (võõra) teenistuses olla; asua toisten nurkissa võõraste (teiste inimeste) juures elada; toiset [ihmiset] sanovat, että — teised [inimesed] ütlevad, et —; toista ei saa kiusata teist ei tohi kiusata; on se kumma, kuinka toisia aina onnistaa küll on imelik, et teistel alati veab
◊  (sananl.) joka toiselle kuoppaa kaivaa, se itse siihen lankeaa kes teisel[e] auku kaevab, see ise sisse langeb
◊  (jossakin tilanteessa mukana olevista, tiettyyn ryhmään kuuluvista) hän iski toista vasten kasvoja ta andis teisele vastu nägu, ta andis teisele vastu vahtimist (kõnek); tässä saa raataa itsensä väsyksiin ja toinen ei muuta kuin makaa rühma nii et hing väljas ja teine veab muudkui (ainult) seanahka; hän valvoi toisten nukkuessa ta oli üleval (ärkvel), kui teised magasid
3f (vars. puheessa viittaamassa puhujaan itseensä)
◊ älä nyt noin hermostu, kun toinen tässä yrittää auttaa ära nüüd ärritu (pahaks pane), kui teine katsub aidata; toiset saavat raataa ja te vain laiskottelette teised peavad tööd rabama ja teie muudkui viilite (yl. ilmaisemassa eri henkilöä, asiaa tms.) jos tämä menee pilalle, tehdään toinen kui see viltu läheb, teeme uue (teise); kyllä sinä siinä pärjäät, missä joku toinenkin küll sinagi sellega hakkama saad nagu mõni teinegi; hän vaihtoi toiset vaatteet ta pani teised riided [selga], ta vahetas riideid; hän muutti toiselle paikkakunnalle ta kolis teise kohta (teise paikkonda); asiasta toiseen teise asja juurde; tulen joskus toisen kerran tulen mõni teine kord; tulemme jonakin toisena päivänä tuleme mõnel teisel päeval; palaan tähän asiaan toisessa yhteydessä tulen teises ühenduses selle juurde tagasi; olla toista mieltä teisel arvamusel (seisukohal) olla (toisenlainen)
◊ ajat ovat nyt toiset nüüd on teised ajad; asia muuttuu kokonaan toiseksi, jos — asi muutub (läheb) hoopis teiseks, kui —; hän on aivan toista maata kuin äitinsä ta on hoopis teisest puust kui [tema] ema; sehän on aivan toista! see on ju hoopis midagi muud!, see on ju hoopis teine asi!; talossa on nyt toinen komento majas maksab (on) nüüd teine kord; toista olisi, jos meillä olisi auto oleks teine asi, kui meil auto oleks; tämä on nyt aivan toista, kun olemme saaneet apuakin olukord on nüüd hoopis teine, kuna oleme ka abi saanud
◊  (ilmaisemassa, että on tapahtunut muutos) loman jälkeen olin kuin toinen ihminen pärast puhkust olin kui teine inimene; sen jälkeen olen katsonut asiaa aivan toisin silmin pärast seda olen vaadanud asjale täiesti teise pilguga; koko seutu tuntui muuttuneen aivan toiseksi kogu ümbruskond tundus olevat hoopis teiseks muutunud
4 (resiprookkipronominina)
◊ he tapasivat toisensa nad said teineteisega kokku, nad kohtasid teineteist; he katsoivat toinen toistaan nad vaatasid teineteisele otsa; he halasivat toisiaan nad kallistasid teineteist; lopussa he saivat toisensa lõpuks nad said teineteise omaks; he rakastavat toisiaan nad armastavad teineteist; he sanoivat toisilleen hyvää yötä nad ütlesid teineteisele (üksteisele) head ööd; he saavat tukea toisiltaan nad saavad teineteiselt (üksteiselt) toetust; he eivät pidä toisistaan nad ei hooli teineteisest
◊ (erik. komparatiivin ohella) tytöt olivat toinen toistaan kauniimpia tüdrukud olid üks ilusam kui teine

tutkia 61
1 järele uurida; läbi uurida; (selvittää) välja selgitada; selgust saada; (tarkastaa, tarkastella) läbi vaadata; kontrollida; (oik.) juurdlust toimetada; uurida
◊ tutkia tavaran laatua kauba kvaliteeti kontrollida; tutkia näytettä mikroskoopilla proovi mikroskoobiga uurida; tutkia potilas[ta] patsienti läbi vaadata; tilien tutkiminen arvete kontrollimine; tutki asiaa, ennen kuin tuomitset uuri enne järele, kui hukka mõistad; poliisi tutkii rikosta politsei uurib (selgitab) kuritegu; hän tutkii aina päivän lehdet ta vaatab alati päevased lehed läbi; tutkia Raamattua Piiblit uurida
◊  (sananl.) ensin tutkitaan, sitten vasta hutkitaan ks. hutkia
2 (harjoittaa tiedettä) uurida; uurimistööd teha
◊ tutkia historiaa ajalugu uurida; avaruuden tutkiminen kosmose uurimine; tutkia merenpohjaa merepõhja uurida

tärpätä 73*B näkata (kala kohta) õnge hakata; võtta (kala kohta)
◊ jo tärppäsi! nüüd näkkas!; täällä tärppää hyvin siin võtab (näkkab) hästi; kala ei tärpännyt koko päivänä kala ei näkanud terve päeva jooksul
◊  (kuv., ark.) hän haki kauan työtä, ennen kuin tärppäsi ta otsis kaua tööd, enne kui näkkas (enne kui midagi sai)

valjeta 72*L
1 koita, hahetada, valgeneda, valge[ma]ks minna
◊ päivä valkenee päev koidab, läheb valge[ma]ks; aamu valkenee hommik koidab; hän heräsi ennen kuin oli valjennut ta ärkas enne koitu
2 (kuv.) selguda, koita
◊ asia valkeni vasta pitkän miettimisen jälkeen see selgus alles pärast pikka mõtlemist; silloin minulle valkeni, mistä oli kysymys siis mulle koitis, milles asi oli
3 ks. vaaleta 1

viedä 64
1a viia; ära viia; kaasa võtta
◊ viedä kirje postiin kirja posti viia; hän vei jäätelöä tuliaisiksi ta viis külakostiks jäätist; vein hänet autolla kotiin viisin ta autoga koju; viedä auto korjattavaksi autot parandusse viia; viedä tieto perille teadet kohale viia; vie terveisiä! vii tervisi!; viedä sanoma koko maailmalle kogu maailmale sõnumit (teadet) viia; virta vei veneen vool viis paadi kaasa; askeleet veivät hänet yhä kauemmaksi kotoa sammud viisid (kandsid) ta kodust üha kaugemale
◊  (kuv.) tämähän vie kielen mennessään! see viib ju keele alla!
1b (vientikaupasta) eksportida; välja vedada
1c (kirjanp.) sisse kanda; konteerida, kirjendada
◊ tilille viety summa kontole kantud summa
2 (toimittaa asia jonkin käsiteltäväksi)
◊ viedä asia oikeuteen asja kohtusse anda, kohtusse kaevata; viedä asia oikeuden ratkaistavaksi asja kohtu lahendada (otsustada) anda; viedä suunnitelma johtokuntaan plaani juhtkonnale esitada, anda plaan juhatusele otsuse tegemiseks
3 (saattaa joku t. jokin jonnekin) viedä koira ulos koera välja (õue) viia; hän vei vaimonsa ravintolaan ta viis oma naise restorani; hän vei tytön vihille ta viis tüdruku altari ette; hän vei morsiamen valssiin ta viis pruudi valsile (valssi tantsima)
4 (johtaa, johdattaa) (tiestä tms.) [välja] viia
◊ perustus viedään routarajan alapuolelle alusmüür viiakse allapoole igikeltsapiiri; viedä jotakuta tanssissa kedagi tantsu ajal juhtida; tervehtiä viemällä käsi päähineeseen tervitada, kätt peakatte juurde tõstes; viedä lusikka suuhun lusikat suhu panna; tämä tie vie Keravalle see tee viib Keravale; keittiöön vievä ovi kööki viiv uks; joen yli vievä silta üle jõe viiv sild; matka vei halki mantereen reis viis mandri ühest äärest teise; sattuma vei heidät yhteen juhus viis nad kokku; liikeasiat veivät hänet usein ulkomaille äriasjad viisid teda sageli välismaale; tuttu maisema vei ajatukseni nuoruuteen tuttav maastik viis mu mõtted noorusaega; suru vei hänet ennenaikaiseen kuolemaan kurvastus tõi talle enneaegse surma, kurvastus viis ta enneaegu hauda; selkkaus vei sotaan kokkupõrge (konflikt) põhjustas sõja; tutkimus vei uusille urille uurimus viis uuele teele, uurimustöö avas uusi suundi; viedä asiaa eteenpäin asja edasi viia; pitkälle viety automatisointi ulatuslik automatiseerimine; viedä jokin päätökseen midagi lõpule viia; viedä tahtonsa läpi oma tahet läbi suruda (viia)
◊  (kuv.) tiemme veivät yhteen meie teed viisid ühte (kokku); kaikki tiet vievät Roomaan kõik teed viivad Rooma
◊  (sot.) olalle vie! õlale võtt!
◊  (ark.) kun poliisi tuli paikalle, niin poikia vietiin kui politsei kohale tuli, panid poisid plagama
5 (ottaa) [ära] võtta; ära viia; varastada; (ark.) sisse vehkida; (riistää, ryöstää) röövida, riisuda; (poistaa) kõrvaldada
◊ susi vei lampaan hunt viis lamba [ära]; varkaat veivät auton vargad viisid auto ära, vargad ärandasid auto; kassasta oli viety rahaa kassast oli raha ära viidud, kassast oli raha röövitud (varastatud); lama on vienyt monelta leivän kriis on paljud leivast ilma jätnud; halla vei viljan hall (öökülm) võttis vilja ära; tuuli vei lehdet puusta tuul rebis (viis) lehed puult; meteli vie hermot lärm hakkab (käib) närvidele, lärm võtab närvid läbi; kahvi vei yöunet kohv võttis [öise] une ära; välipala vei ruokahalun oode võttis söögiisu ära; lasillinen olutta vei janon klaas õlut võttis janu ära, klaas õlut kustutas janu; onnettomuus oli viedä hänen henkensä õnnetus pidi temalt peaaegu elu võtma, õnnetus oleks talle peaaegu elu maksnud; kuka on vienyt kynäni? kes on mu pastaka pihta pannud?, kes on mu sulepea sisse vehkinud?; istumapaikkani oli viety mu istekoht oli ära võetud; Suomi vei mäkihypyn kullan Soome võitis (võttis) suusahüpetes kulla; veit sanat suustani! sa võtsid mul sõnad suust!; viedä voitto võita
6 (ottaa, vaatia) nõuda; võtta
◊ rahaa vievä harrastus raha nõudev harrastus; tauti vei voimat haigus võttis jõu ära, haigus tegi jõuetuks; vie aikansa ennen kuin se unohtuu võtab aega, enne kui see ununeb; opiskelu vei vuosia õppimiseks kulus aastaid, õppimine kestis aastaid; tilaa vievä ruumi võttev
7 (kirouksissa tms.) hitto vie[köön]! pagan võtaks (võtku)!, põrgu päralt!, pagana pihta!; piru vie[köön]! kurat võtaks (võtku)!; olipa, totta vie, mahtava näky küll aga, põrgu päralt, oli võimas vaatepilt; kissa vieköön, mitkä silmät! oh sa pagan, missugused silmad!; pagan võtaks, millised silmad!

vähemmän vähem
◊ vähemmän kuin ennen vähem kui enne; sai vähemmän pisteitä kuin muut sai vähem punkte kui teised; syö vähemmän rasvaa söö vähem rasva; ei enempää eikä vähempää ei rohkem ega vähem; enemmän tai vähemmän rohkem või vähem; raha on vähemmän kuin terveys raha maksab vähem kui tervis; piti vähemmän onnistuneen puheen pidas mitte just eriti õnnestunud kõne; vähemmän miellyttävä yllätys mitte kuigi meeldiv üllatus

yhteen
1 ühte; kokku
◊ purra hampaat yhteen hambaid kokku suruda; hän ajoi yhteen kuorma-auton kanssa ta sõitis kokku (põrkas kokku) veoautoga; he törmäsivät yhteen nad põrkasid kokku
◊  (erik. ilmauksissa, jotka merkitsevät taistelemista, kiistelemistä yms.) iskeä (ottaa) yhteen tülli (riidu, raksu) minna {jostakin millegi üle, millegi pärast} ; armeijat iskivät yhteen sõjavägede vahel tekkis kokkupõrge; joukkueet ottivat yhteen ensi kertaa meeskonnad kohtusid esimest korda; puolueet ottivat lujasti yhteen veronkorotuksesta parteid läksid maksude tõstmise pärast ägedalt kokku
2 (ilmauksissa jotka merkitsevät kohtaamista tms.) osua (joutua, sattua, tulla) yhteen jonkun kanssa kellegagi kokku sattuda (kokku juhtuda); heidän tiensä veivät yhteen jo kouluaikana nende teed ristusid juba kooliajal
◊  (erik. avioliitosta) he seurustelivat pitkään, ennen kuin menivät yhteen nad kurameerisid kaua, enne kui paari läksid
◊  (ylät. vihkimisestä) liittää yhteen nuoret noored abiellu kuulutada (õnnistada)
3a (yhdeksi ryhmäksi tms.) koota yhteen kokku koguda; kokoontua yhteen kokku koguneda
◊  (ark.) lyödä hynttyyt yhteen panna leivad ühte kappi
3b (mat.) laskea yhteen viisi ja seitsemän liita [kokku] viis ja seitse, viis liita seitsmega; puolisoiden yhteen lasketut tulot abikaasade kokkuarvestatud tulud
◊  (kuv.) kyllä minä osaan laskea yhteen küll ma sellest sotti saan
3c (yhteistyöstä) pelata yhteen kokku mängida, koos tegutseda, koostööd teha; joukkue pelasi hyvin yhteen meeskonnal oli hea koosmäng
3d (yhteissoitosta, -laulusta) soittaa yhteen koos mängida
4 (ilmaisemassa kiinteäksi kokonaisuudeksi liittämistä) sitoa (solmia, kytkeä) jokin yhteen jonkin kanssa midagi millegagi kokku siduda (köita); hitsata yhteen kokku keevitada; liimata yhteen kokku liimida; naulata yhteen kinni naelutada (lüüa); ommella yhteen kokku õmmelda; yhteen kasvaneet puunrungot kokkukasvanud puutüved; yhteen kirjoitettavat sanat kokkukirjutatavad sõnad; ilmiöt kuuluvat loogisesti yhteen need nähtused kuuluvad loogiliselt kokku
◊  (yhdistymisestä) puolueet ovat liittyneet yhteen parteid on ühinenud; hän lyöttäytyi yhteen toisen yrittäjän kanssa ta ühines teise ettevõtjaga, ta lõi kampa teise ettevõtjaga
◊  (kuv.) ongelmat ovat kietoutuneet yhteen monella tavoin probleemid on mitmel moel omavahel põimunud
5 (yhdeksi kokonaisuudeksi tms.) sokeri ja munanvalkuaiset vatkataan yhteen suhkur ja munavalged klopitakse (lüüakse) vahule; tapaukset olivat sulautuneet muistoissani yhteen need juhtumid olid mu mälestustes ühte sulanud
6 (kohdakkain, päällekkäin) sattua yhteen kokku langeda {jonkun kanssa millegagi} ; kokku sattuda {jonkun kanssa millegagi} ; kattuda {jonkun kanssa millegagi} ; varjot lankeavat yhteen varjud kattuvad
◊  (tapahtumien samanaikaisuudesta) talouslama osui yhteen radikaalien aatteiden nousun kanssa majanduskriis sattus kokku radikaalsete ideede esilekerkimisega; seminaarit osuvat yhteen seminarid satuvad samale ajale
7 (keskinäisestä sopivuudesta, vastaavuudesta) heidän näkemyksiään on vaikea sovittaa yhteen nende seisukohti on raske kokku sobitada; tiedot eivät sovi yhteen andmed ei lange kokku (ei klapi); värit eivät sovi yhteen värvid ei sobi kokku